… ja tähän Akafer-sarjakuva päättyi vuonna 2008. Never forget!
Kiitos sinulle että luit sarjakuvani loppuun asti! Arvostan sitä kovasti.
Jätäthän vielä muiston itsestäsi tähän alle, taikka etusivun lopusta löytyvään kommenttiboksiin!
Mikäli haluat tietää mitä minun piirtelytaipaleelleni nykyään kuuluu, voit seurata taiteilujani instagramissa @meerimariart-tilin välityksellä.
En voi sanoin kuvailla miltä tämä kaikki on tuntunut. Kiitos sinulle, että saavuit lukemaan sarjakuvaani, kirjoittelit vieraskirjoihini, kannustit minua ja olit tukenani koko nuoruuteni ajan. Jokainen Akafer’s Siteä seurannut henkilö on ollut minulle korvaamaton. Ilman kyseistä aikaa, en olisi se kuka olen tänään. KIITOS!
MEERI MARIA 
Onpa mukavaa, että sai vielä kerran lukea koko sarjakuvan alusta loppuun kun viimeisestä taitaa ollakin juuri se reilu kymmenen vuotta! Tämä oli kyllä yksiä suosikkeja monien muiden silloisten koira- ja susisarjakuvien ohella ja taisin fanarttiakin muutaman kappaleen keretä piirtelemään joskus. 🙂 Kiitokset!
LikeLike
Voi miten ihanaa että eksyit tänne Zerwolf! 🙂 Muistan toki tekemäsi fanartit, nimesi on tuttu. ❤ Kiitos niistä, ja kiitos sydäntälämmittävästä viestistäsi!
LikeLike
Kiitos tästä nostalgia hurmoksesta ! Luin tätä joskus ala-asteella ja tämä oli yksi iso vaikuttaja omiin taiteiluhin.
Haikeus tätä lukiessa tuli, iso kiitos vielä sinulle 🙂
LikeLike
Voi että, ihana kuulla että sain tarjottua sinulle nostalgiapärinät! Mahtavaa että Akafer on inspiroinut sinua. Kiitos kun luit – ja kirjoitit viestin! ❤
LikeLike
Oh god, enpä olisi ikipäivänä uskonut saavani lukea tämän sarjiksen vielä uudelleen! Kiitos hurjan paljon työstä, jonka olet nähnyt palauttaessasi sen nettiin! Saisivat usammatkin koirasarjisten kulta-aikojen legendaariset tarinat tehdä samoin. ❤
LikeLike
Voi että, ihana kuulla että nautit Akaferin lukemisesta näiden monien vuosien jälkeenkin! ❤ Kiitos itsellesi että löysit tänne ja vieläpä kirjoitit vieraskirjaan terveisesi. Näitä viestejä on todella lämmittävää lukea. 🙂 ❤
LikeLike
Uskomatonta, luulin Akaferin jo hukkuneen ikiajoiksi internetin syövereihin. Luin sarjaa joskus ala-asteen lopulla ja tämä oli iso inspiraatio omille piirtämisille. Oli hyvä palata rypemään nostalgiassa pitkästä aikaa, kiitos!
(Muuten, ensimmäisen kirjan aukeamat 74-75 ja 76-77 ovat samat, ja toisen kirjan aukeama 34-35 näyttää tyhjää.)
LikeLike
Voi että miten ihana kuulla että olet aikoinaan saanut Akaferista inspiraatiota piirtämiseesi, mahtavaa! Huippu homma myös, että löysit Akaferin vielä tänäkin päivänä, ja että se toi sinulle iloa. ❤ Kiitos kovasti viestistäsi!
Ja hyvä kun huomasit — korjaan sivujen linkitykset pikimmiten!
LikeLike
Kutkuttelisi kovasti tietää, miten tässä loppujen lopuksi kävi. Tuliko rauha koskaan, mikä Zigalin ranneke oikein oli, palattiinko kotisaarelle?
Kiitos Meeri Akaferista! Sain siitä loputtomasti iloa vuosiksi!
LikeLiked by 1 person
Älä muuta virka! Voidaan spekuloida, että ehkä Akafer jatkoi seikkailuaan muihin maihin jättäen Zigalin ja Villikoirat taakseen lopullisesti, tai ehkä hän kasvatti laumaansa muualla ja palasi yrittämään uudelleen kotiseutunsa takaisin valloittamista, tai ehkä Zigal seurasi Akaferin laumaa, löysi heidät ja päihitti heidät lopullisesti? … ja ehkä kenties Zigalia kiristettiin taikuudella (ranneke) ja uhmaamalla hänen läheisiensä henkiä, ellei hän toimisi “suuremman pahan voiman” kätyrinä? Niin, ken tietää. 😉
Kiitos Jenni. ❤ Ihanaa että Akafer on tuottanut sinulle iloa!!
LikeLike
Muistan aina meepas.mine.nu! 😀 UPEAA että tää löytyi vielä. Muistan lukeneeni tätä ja piirtäen akaferia ala-yläasteen vaihteessa. Linnean Villikoira varjo olisi myös ihana saada luettavaksi. Kiitos meeri !
LikeLiked by 1 person
Kiitos kommentistasi ja lämmittävistä sanoistasi Sohvi! ❤ Mahtavaa että löysit tiesi tänne! Ihanaa kun pystyy ilahduttamaan entisiä lukijoita. :))
LikeLike